Johdanto.

Tekstiilit ovat eräs näkyvimmistä ja taidokkaimmista materiaalisen kulttuurin ilmentymistä Afrikassa. Tekstiilit ovat läsnä ihmisen jokapäiväisessä elämässä ja ne palvelevat monia tärkeitä funktioita aina ihmisen syntymästä kuolemaan asti. Tekstiileillä voidaan sanoa olevan lukuisia eri käytännöllisiä, esteettisiä, sosiaalisia, poliittisia, taloudellisia, uskonnollisia ja historiallisia käyttötarkoituksia ja merkityksiä afrikkalaisissa yhteisöissä. Perinteisiä tekstiilejä voitaisiin kutsua eräänlaiseksi kulttuurin kieleksi, sillä ne kertovat omaa tarinaansa ihmisestä ja hänen kulttuuristaan. Parhaimmillaan tekstiilien tutkimus voikin välittää uudesta ja erilaisesta näkökulmasta ainutlaatuista tietoa afrikkalaisesta kulttuurista, ihmisistä ja heidän elämästään, uskomuksistaan ja tavoistaan, kansojen historiasta ja nykyisyydestä.

Tekstiilien tärkeistä merkityksistä huolimatta perinteisten tekstiilien valmistaminen on tällä hetkellä nopeasti katoavaa kansanperinnettä monissa afrikkalaisissa yhteisöissä. Erityisesti viimeisen vuosisadan aikana afrikkalaisissa yhteiskunnissa on tapahtunut suuria yhteiskunnallisia mullistuksia, jotka ovat muuttaneet pysyvästi perinteistä afrikkalaista tekstiiliteollisuutta. Kehityksen, ulkomaisten vaikutteiden ja kaupan mukanaan tuomat uudet materiaalit, työvälineet ja menetelmät ovat vähentäneet perinteisten luonnosta saatavien materiaalien käyttöä ja korvanneet vanhat työläät tekstiilien valmistusmenetelmät.

Perinteinen indigovärjäys on kokenut radikaaleja muutoksia muiden tekstiiliperinteiden tavoin Afrikassa. Tänä päivänä perinteisen indigovärjäyksen taitajia on vaikea löytää Länsi-Afrikasta, sillä luonnonindigolla värjääminen on kaikkialla väistymässä lisääntyneen synteettisen indigon käytön vuoksi. Tämän tutkimuksen kohde, indigovärjäysperinne Malin kaupungissa Guineassa on viimeisiä jäljellä olevia kukoistavia indigovärjäysperinteitä Länsi-Afrikassa. Nopeasti muuttuvaa Malin värjäysperinnettä ei ole kuitenkaan aikaisemmin perusteellisesti tutkittu eikä kuvattu.

Malin värjäysperinne on kaikkialla Guineassa ja sen naapurimaissa tunnustettu ja arvostettu tekstiiliperinne, jolla on edelleen ajankohtaisia funktiota ja tärkeitä sosiaalisia ja taloudellisia merkityksiä yhteisössään Malissa. Värjäysperinteellä on myös erityinen asema afrikkalaisen kulttuuriperinteen säilyttämisessä ja siirtämisessä eteenpäin sukupolvelta toiselle. Indigokankaat ovat alkaneet myös toimia paikallisten asukkaiden keskuudessa afrikkalaisen identiteetin symboleina ja perinteisiin tekstiileihin halutaan pukeutua tänä päivänä.

Tässä tutkimuksessa kartoitetaan indigovärjäysperinnettä Malin kaupungissa Fouta Djallonin ylänköalueella Guineassa Länsi-Afrikassa. Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata ja tallentaa Malin värjäysperinne. Tutkimuksen teoreettisena lähestymistapana on taideantropologia ja ilmiötä tarkastellaan erityisesti muutoksen näkökulmasta. Tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivinen ja tutkimusaineisto perustuu Guineassa tehtyyn kenttätyöhön vuosina 1998 ja 1999. Jälkimmäinen kenttätyömatka toteutettiin Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan myöntämän matka-apurahan turvin. Kenttätyömatkan aikana kerättiin indigovärjäyksessä käytettyjä materiaaleja, työvälineitä sekä indigokankaita Helsingin Kulttuurien Museolle, tehdyn sopimuksen mukaisesti. Tutkimuksessa käytetty Länsi-Afrikan indigovärjäystä käsittelevä kirjallinen aineisto hankittiin Pariisissa 1999, jolloin opiskelin Inalcossa (Langues'O) Länsi-Afrikan tutkimusta Helsingin yliopiston Sokrates-vaihdossa.

Tutkimuksen ensimmäisessä kappaleessa perehdytään Afrikan taiteiden ja tekstiilien tutkimukseen, tutkimuksen lähtökohtiin sekä kenttätyöhön Malissa. Toisessa kappaleessa määritellään valmistusteknisesti Malin indigovärjäysperinne ja identifioidaan perinne soninkejen traditioon kuuluvaksi. Kolmannessa kappaleessa tarkastellaan Malin värjäysperinteen syntyhistoriaa ja siirtymistä vuosisatojen saatossa Ghanan muinaisesta valtakunnasta Malin kaupunkiin Fouta Djallonille. Neljännessä kappaleessa kuvataan Malin värjäysperinteen nykypäivää erityisesti siinä tapahtuneiden muutosten, niiden syiden, seurausten ja merkitysten kautta. Viidennessä kappaleessa tarkastellaan indigovärjäysperinteen tulevaisuutta Malissa.

Tutkimuksen teoreettiset lähtökohdat

Tässä kappaleessa perehdytään tutkimuksen teoreettiseen viitekehykseen ja tutkimuksen näkökulmaan sekä tarkastellaan tutkimuksen tarkoitusta, merkitystä ja tutkimustehtäviä. Kappaleessa perehdytään myös kenttätyöhön Malissa, tutkimuksessa käytettyihin tutkimusmenetelmiin, havaintojen dokumentointiin sekä aineiston käsittelyyn. Ennen tutkimuksen teoreettisia lähtökohtia tutustutaan Afrikan taiteiden ja tekstiilien tutkimukseen.

Lue lisää, Afrikan taiteiden tutkimus 

Veera Savolainen

Copyright © KekeTop Afrikka projekti ja Afrikan taiteilijoita. Kaikki oikeudet pidätetään.